Sisältö:

Uusi Yle-maksu ei ratkaise julkisen palvelun ongelmaa

Yleisradiolain uudistusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän ajatus televisiomaksun korvaamisesta uudella veronluonteisella Yle-maksulla ei saa Viestinnän Keskusliiton kannatusta. Ylen riippumattomuutta ei ehdotetulla maksumallilla pystyttäisi yhtään paremmin takaamaan. Maksun suuruus olisi jatkossakin poliittisten päätöksentekijöiden määrättävissä.

Tärkeämpää kuin rahoitusmallin uudistaminen on julkisen palvelun tehtävän määritteleminen yleisradiolaissa. Yksityisten tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksien ja viestinnän moniarvoisuuden turvaamiseksi tehtävä on määriteltävä niin, ettei julkisesti rahoitettu yhtiö voi syrjäyttää markkinoiden ehdoilla toimivia kilpailijoitaan pois markkinoilta.

Ylen riippumattomuus on mahdollista turvata lainsäädännön tai pitkäaikaisten hallituksen ja yleisradioyhtiön välisten sopimusten kautta, kuten useissa Euroopan valtioissa on tehty.

Moniarvoisuuden turvaamiseksi eivät riitä säännöt siitä, miten rahoitus julkisen palvelun viestinnälle hankitaan. On päätettävä myös siitä, mihin rahat käytetään eli mitä julkisen palvelun tehtävään kuuluu.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, puh. 09 2287 7304.

Next Media

Media-alan oman ohjelman valmistelu Tivitin eli Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus Oy:n puitteissa jatkuu. Maaliskuun lopulla Tivitin hallitukselle esiteltiin ensimmäinen versio ohjelmaa pohjustavan strategisen agendan sisällöstä. Hallitus antoi vihreän valon jatkovalmistelulle.

Tämän hetken suunnitelmien mukaan ohjelma kattaisi kaikki tärkeät median osa-alueet uutisista oppimisen kautta viihteeseen. Median käyttäjien osallistuminen on keskeistä. Yhteinen luovuus - co-creation - on otettu tärkeäksi johtotähdeksi. Sillä voidaan tarkoittaa ammattilaisten ja käyttäjien yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa.

Tavoitteeksi on asetettu nopea uusien konseptien, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, jonka mahdollistavat tehokkaat ja ketterät prosessit. Asiakas- ja käyttäjäymmärryksen parantaminen sekä uusien liiketoimintamallien löytäminen, joilla sisällöistä voidaan myös ansaita, on nostettu tärkeiksi teemoiksi.

Valmistelua jatketaan ja tutkimusstrategian täytyy olla valmis huhtikuun lopulla. Jos ja kun Tivit hyväksyy strategian, alkaa ohjelman kokoaminen ja hankkeistus. Toukokuussa tullaan järjestämään työpaja.

Lisätietoa saa oheisesta kalvosarjasta

Next Media SRA 2009 04 03 VKL (pdf) (180.7 KB)

sekä

kehitysjohtaja Helene Juholalta Viestinnän Keskusliitosta (puh. 09 2287 7220) ja erikoistutkija Hannele Antikaiselta VTT:stä (puh. 040 5608564).

Aineettomat oikeudet tehokkaaseen käyttöön

Valtioneuvosto on tehnyt 26.3.2009 periaatepäätöksen aineettomien oikeuksien strategiasta. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisuutta ja luovaa työtä sekä mahdollistaa investoinnit näihin.

Strategian painopisteinä ovat

• aineettomiin oikeuksiin liittyvä osaaminen
• oikeuksien tehokkuus ja selkeys
• markkinoiden toimivuus ja
• järjestelmän toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus.

Päätöksessä on lueteltu lähes 60 eri toimenpidettä, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Toimenpiteinä on vahvistettu mm.  työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeudesta säätäminen ja  tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointimenetelmän ja -kriteerien kehittäminen.

Viestintäalan kannalta periaatepäätös on monessa suhteessa myönteinen. Siinä korostetaan, että lainsäädännössä on tasapainoisen lopputuloksen saavuttamiseksi kiinnitettävä huomiota oikeudenhaltijan ohella myös käyttäjän - yrityksen ja kuluttajan - asemaan. Myös oikeuksien siirtämisen tehokkuutta ja oikeudellista selkeyttä on päätöksen mukaan parannettava.

IPR-strategian toteutuksen seurannasta vastaa työ-ja elinkeinoministeriön asettama virkamiestyöryhmä. Se raportoi IPR-asioita käsittelevälle ministeriryhmälle. Väliraportti strategian toteutumisesta annetaan vuonna 2010.

Lisätietoja antaa Satu Kangas, puh. 09 2287 7305