Sisältö:

Viestintäala hakee muutoksesta tulevaisuuden menestystekijöitä

Viestintäalan muutostekijöitä –raportti listaa kahdeksan keskeisintä viestintäalan muutostekijää. Osa näistä on viestintäalalle ominaisia ja osa koskee liiketoiminnan muutosta yleisemminkin. Valtaosassa muutostekijöitä näkyy viestintätoimialan perinteisten toimijoiden rajankäynti muiden toimijoiden ja kuluttajien kanssa. Raportissa esitettyjen muutostekijöiden lisäksi on myös muita nousevia teemoja, kuten ympäristö ja ekologisuus, ikäryhmien väliset erot ja taloudellinen tilanne.

Viestintäalan muutostekijät

- Viesti menee perille – mainonnan kohdentuminen ja mittaaminen tehostuvat

- Osaaminen erottuu – kuluttajan ja tuottajan roolit sekoittuvat

- Jättiläisetkin horjuvat – liiketoimintaympäristön muutosvauhti kiihtyy

- Jatkuva uudistuminen – innovointi ei ole vaihtoehto vaan välttämätöntä

- Kohderyhmät pienenevät – asiakkaiden erityistarpeet huomioitava

- Ubiikki mainonta – mainonnan volyymi kasvaa ja mainontatavat monipuolistuvat

- Silloin kun minulle sopii – kuluttajat ovat tietoisia ja yhä vaativampia

- Yksin et pärjää – verkostoitumisen merkitys kasvaa

Raportin tulokset pohjautuvat Ideanin syksyllä 2008 toteuttamaan markkina-analyysiin ja edelläkävijätutkimukseen, jossa ennakoidaan myös tulevaisuuden kuluttajien tarpeiden muuttumista. Muutostekijät alan eri toimijat kohtaavat kukin tavallaan ja niiden vaikutus toimintaan vaihtelee.

Viestintäalan muutostekijöitä (pdf) (702 KB) 

Viestintäalan toimialastrategiatyö käynnistyy

Raportti toimii viestintäalan toimialastrategiaprosessin esiselvityksenä ja sen tarkoituksena on haastaa ja herättää keskustelua. Strategiatyötä tehdään tammi-helmikuussa Ideanin vetämissä työpajoissa reilun kuudenkymmenen korkeatasoisen asiantuntijan voimin.

Medialle oma tutkimusohjelma?

Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Oy:ssä (Tivit Oy) käynnistetään uusia ohjelmia vuoden 2010 alusta. VKL:ssä nähdään, että median tulisi olla vahvemmin edustettuna yhtiön toiminnassa. Uusi toimintamalli, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät kehitystyötä saman aiheen ympärillä, on osoittautumassa paremmaksi kuin entinen tapa toimia.

Tivitille esitettävää media-alueen strategisen tutkimusagendan valmistelua ollaan viemässä eteenpäin. Tämä tulisi toimimaan tutkimusohjelman runkona. Aloitteen tehneessä ryhmässä ovat edustettuna Viestinnän Keskusliitto,  Sanoma Entertainment, Sanoma News, Tieto, Nokia, Elisa, VTT ja TKK.

Vaikka taantuma painaa päälle, pitää valmistautua tulevaan.

Miten ohjelmat toimivat?

Ohjelmissa tutkimuslaitokset tekevät pidemmän tähtäimen työtä, josta yritykset hyötyvät omissa, samanaikaisesti käynnissä olevissa lyhyemmän aikavälin tuloksiin tähtäävissä projekteissaan. Kilpailevat yritykset voivat olla mukana tekemässä asioita, joista hyöty on yhteinen.

Tavoitteena on välttää vanhaa tapaa, jossa yritykset maksavat tutkimuslaitoksille ja seuraavat hankkeiden etenemistä johtoryhmän kokouksissa. Uudessa mallissa yrityksillä on omat projektit, joihin ne saavat Tekes-tukea ja jotka muodostavat tutkimuslaitosten hankkeiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden.

Mitä on käynnissä?

Liikkeelle ollaan lähdetty Cross Media Publishing -projektilla. Siinä tutkimus- ja yritystahot määrittelevät parhaillaan yhdessä tulevaisuuden toimitusjärjestelmien teknisiä mutta myös organisatorisia vaatimuksia. Erityisesti panostetaan metadata-alueen inventointiin ja hyödyntämiseen monikanavaisessa toimintaympäristössä. Toisena vuonna panostetaan käytännön caseihin.

Valmisteluun voi osallistua

Liitto järjestää tiistaina 10.2.09 klo 9 - 12 työpajan, jossa on tarkoitus esitellä alustavia hahmotelmia sekä pyytää osallistujia esittämään omia näkemyksiään kehittämisen aiheista tai hankkeista. Työpaja pidetään Viestinnän Keskusliitossa, Lönnrotinkatu 11. Lisää tietoa asiasta löytyy  kalvosarjastaNext Media

Ilmoittautumiset työpajaan 5.2.2009 mennessä annikki.hiltunen@vkl.fi .

Lisätietoja antaa Helene Juhola, puh. 09 2287 7220.

Julkinen yleisradiopalvelu tarvitsee selvät rajat

Työnjakoa julkisen palvelun ja kaupallisen yleisradiotoiminnan välillä pitäisi selkeyttää. Erityisesti verkkopalveluissa tarvitaan kilpailuneutraalit pelisäännöt.

Viestinnän Keskusliitto on kommentoinut EU:n komission tiedonantoluonnosta, joka koskee valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan. Tiedonannossa komissio ilmaisee oman käsityksensä EU-oikeuden sisällöstä.

Liiton mielestä julkiseen palveluun kuuluvat ainoastaan sellaiset ohjelmasisällöt, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin, demokraattisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Muut ohjelmasisällöt ja palvelut kuuluvat kaupallisten yhtiöiden hoidettaviksi. Työnjakoa pitäisi tulevassa tiedonannossa selkeyttää esittämällä, millaiset ohjelmistosisällöt liittyvät edellä mainittuihin tarpeisiin.

Komission tulisi paneutua erityisellä huolella julkisen palvelun yhtiöiden verkkopalveluihin. Julkisin varoin kustannetulla, markkinoita vääristävällä toiminnalla ei saa heikentää markkinaehtoisesti toimivan viestintäalan tehtävää. Esimerkkinä kilpailun vääristymisestä voidaan mainita Yleisradio Oy:n verkkouutistoiminnan laajentaminen tavalla, joka on omiaan heikentämään uutistoimisto Suomen Tietotoimisto Oy:n toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Maksullisten palvelujen tarjoamista ei pidä lainkaan sisällyttää julkisen palvelun tehtävään. Se sekoittaisi julkisen ja kaupallisen palvelun työnjakoa.

Puolueettoman kansallisen tahon pitäisi aika ajoin selvittää, täyttävätkö kaikki julkiset yleisradiopalvelut oikeasti julkisen palvelun tehtävää. Siihen kuulumattomat palvelut pitäisi karsia pois tarjonnasta.

090115 State Aid Broadcasting (pdf) (72.4 KB)

Lisätietoja lausunnosta antavat:

Håkan Gabrielsson, puh. 09 2287 7304 ja

Satu Kangas, puh. 09 2287 7305