Uutiskirje 10/2007 (5.12.2007)
Viestintäalan kaikki työehtosopimusratkaisut hyväksytty
Syksyn työehtosopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Viimeisenä tuli Viestintäalan ammattiliiton jäsenäänestyksessä hyväksytyksi sanomalehtien varhaisjakajien työehtosopimus viime viikolla. Viestinnän Keskusliiton solmimat työehtosopimukset ja sopimuskaudet: • Tuotanto/kirjatyöntekijät, VKL – Viestintäalan ammattiliitto (18.10.2007 – 30.4.2010) • Sanomalehdenjakajat, VKL – Viestintäalan ammattiliitto (13.11.2007 – 30.4.2010) • Toimihenkilöt, VKL – Viestintäalan ammattiliitto/Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet (2.11.2007 – 30.9.2009) • Toimihenkilöt, VKL – Toimihenkilöunioni TU (19.11.2007 – 30.4.2010) • Tekniset toimihenkilöt, VKL – Mediaunioni MDU (24.10.2007 – 30.4.2010) • Toimitukselliset toimihenkilöt, VKL – Suomen Journalistiliitto (1.3.2005 – 30.9.2008) • Kustannustoimittajat, VKL – Suomen Journalistiliitto (23.10.2007 – 30.9.2010) • Paikallisradiotoimittajat, VKL – Suomen Journalistiliitto (30.10.2007 – 30.9.2009) • Automiehet, VKL – Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT (16.11.2007 – 30.4.2010) Palkankorotusten taso on syksyn neuvotteluratkaisuissa selkeästi aiempia TUPO-kausia korkeampi. Toisaalta palkankorotusten rakenteessa tapahtui huomattavaa myönteistä kehitystä. Yleiskorotukset ovat sopimuskauden aikana sekalinjan sijasta prosentuaalisia. Yleiskorotusten osuus palkankorotuksista on myös aiempaa pienempi – yrityskohtaiset järjestelyerät ovat merkittäviä ja työnantajan mahdollisuudet vaikuttaa niiden kohdistamiseen ovat hyvät. Sopimusratkaisu onkin nähtävä myös haasteena. Työehtosopimusten vähimmäispalkkajärjestelmät on uudistettu ja nyt on aika paneutua yrityskohtaisen palkitsemisen kehittämiseen. Palkkaus on osa yrityksen johtamista: kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella osoitetaan henkilöstölle, mihin suuntaan työskentelyä halutaan kehitettävän. Sopimukset eivät pidä sisällään – ehkä jakajien työehtosopimusta lukuunottamatta – suuria tekstimuutoksia. Yhteistoimintalakiuudistuksen myötä luovuttiin alan omasta perinteisestä yhteistoimintasopimuksesta. Toimihenkilötyötä koskeviin sopimuksiin sisällytettiin oma määräys mahdollisuudesta perustaa työaikapankki. Neuvottelukierrosta leimasivat runsaat työtaistelu-uhat. Niiltä ei säästytty viestintäalallakaan. Erityisen huolestuttavaa oli sopimusten soveltamisaloista käydyt riidat ja eräiden liittojen neuvottelujen avulla kiihdyttämä kilpailu jäsenistä. Lisätietoja antaa työmarkkinajohtaja Johanna Varis puh. (09) 22877 201, 0400 602117. |
Tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä
Hallitus päätti neuvottelussaan 13.11.2007, että tekijänoikeuksista vastaa edelleen opetusministeriö ja teollisoikeuksista työ- ja elinkeinoministeriö. Samalla hallitus linjasi yhteistyön lisäämistä lainvalmistelussa ja tekijänoikeuslain uudistamisen jatkoa. Puolueeton asiantuntija tai asiantuntijat selvittävät 31.5.2008 mennessä, tulisiko lakiin ottaa olettama niin sanotusta työsuhdetekijänoikeudesta. Sen mukaan työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät lain nojalla työnantajalle, jolleivät osapuolet toisin sovi. Työssä huomioidaan muuttunut työympäristö sekä taloudelliset vaikutukset kaikille osapuolille. Myös monikanavajakelua selvitetään, mutta tälle työlle ei ole asetettu määräaikaa. Tekijänoikeustoimikunta uudistuu vuoden lopussa. Uuden toimikunnan tehtävissä ja kokoonpanossa otetaan huomioon tekijänoikeusasioiden laajentuminen kulttuurihallinnon ulkopuolelle. Opetusministeriö nimeää puheenjohtajan kuultuaan työ- ja elinkeinoministeriötä ja liikenne- ja viestintäministeriötä. Puheenjohtajan on oltava puolueeton asiantunteva henkilö. Toimikunnan tehtävänä on asettaa lainvalmistelun suuntaviivat. Lainvalmistelutyö tehdään työryhmissä, joissa on asianmukainen edustus eri tahoilta. Lisätietoja asiasta antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. Valtioneuvoston muistio tekijänoikeusasioiden siirrosta löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=210863 |
Yleisradiota suositaan ohjelmien kaapelijakelussa
Eduskunta käsittelee parhaillaan viestintämarkkinalain muutosta, joka koskee televisio- ja radio-ohjelmien jakelua kaapeliverkoissa. Kaapelitelevisioyrityksillä on jatkossakin velvollisuus siirtää verkoissaan Yleisradion ohjelmat, mutta kaupalliset lähetykset putoavat pois siirtovelvoitteen piiristä 31.8.2010. Tämän jälkeen jakelusta on sovittava lähettäjäyrityksen ja kaapelitelevisioyrityksen kesken. VKL on antanut lakiesityksestä lausunnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Liiton mielestä siirtovelvoitteen pitäisi kohdella julkisen palvelun ohjelmistoja ja kaupallisesti rahoitettuja ohjelmistoja tasapuolisesti. Sananvapauden toteutumisen kannalta on kestämätöntä, että laki varmistaa katselijoille ja kuulijoille vain valtion omistaman yhtiön ohjelmien saatavuuden, mutta jättää yksityisessä omistuksessa olevien yhtiöiden ohjelmien saatavuuden epävarmaksi. Perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan korostanut, että sananvapauden kannalta on vaikea tehdä eroa julkisen palvelun viestinnän ja kaupallisen viestinnän välillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että useilla toimijoilla on pääsy kaapeliverkkoon, sillä monipuolisuus ja moniarvoisuus toteutuvat useiden toimijoiden kautta. VKL on esittänyt, että lakiehdotuksesta poistetaan säännös, jonka mukaan kaupallisten ohjelmistojen siirtovelvollisuus päättyy 31.8.2010. VKL:n lausunto löytyy osoitteesta: VKL lausunto must carry 271107 (26.39 KB) Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut esityksestä mietintönsä 4.12. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä ja pitää hyvänä sitä, että siirtovelvoitteen vaikutuksia tullaan seuraamaan. Seurannassa on kiinnitettävä erityisesti huomiota toimijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja tekijänoikeuskysymyksiin. Lisätietoja antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Sähköisiä kulttuuriaineistoja talletetaan jälkipolville
Uusi laki saattaa sähköiset verkkoaineistot ja televisio- ja radio-ohjelmat samaan asemaan kuin painetut vapaakappaleet. Kansalliskirjasto alkaa hakea verkosta julkaisuja ja muuta aineistoa ja tallentaa ne tutkijoiden käytettäviksi. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto puolestaan tallentaa televisio- ja radio-ohjelmia. Sivistysvaliokunta on 29.11.2007 hyväksynyt mietinnön, joka koskee lakia kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2008 ja se korvaa aikaisemman vapaakappalelain ja elokuvien arkistoinnista annetun lain. Sivistysvaliokunta on parantanut alkuperäistä hallituksen esitystä siten, että yritysten intranet- ja extranet-sivustot jäävät automaattisen haun ja tallentamisen ulkopuolelle. Viestinnän Keskusliitto kiinnitti omassa lausunnossaan valiokunnan huomiota siihen, että yrityssalaisuudet olivat vaarassa joutua Kansalliskirjaston hakujen piiriin, kun lakiesitys käsitti avointen tietoverkkojen ohella myös yritysten suljetut verkot. Tämä epäkohta on nyt siis korjattu. Painotuotteita luovutetaan vapaakappaleina Kansalliskirjastolle jatkossa seuraavasti: • sanomalehdistä yksi kappale • pienpainatteista kaksi kappaletta ja • muista painotuotteista kuusi kappaletta. Pienpainatteita ovat lain mukaan mainokset, esitteet ja hinnastot sekä muut niihin verrattavat painotuotteet. Jos pienpainatteiden tiedollinen sisältö on erityisen vähäinen, niitä ei tarvitse luovuttaa. Kansalliskirjasto myöntää hakemuksesta vapautuksen luovutusvelvollisuudesta, jos se on ilmeisen kohtuuton korkeiden kustannusten vuoksi. Lisätietoja antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. VKL:n lausunto lakiesityksestä on luettavissa osoitteessa: VKL lausunto 141107 kulttuuriaineisto (34.78 KB) |
Telealan lakipaketilla vaikutuksia radiotaajuuksien hyödyntämiseen
EU:n komissio antoi 13.11.2007 ehdotuksensa sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamiseksi (TeleComs). Asian käsittely alkoi teleministerineuvostossa 29.11.2007. Ehdotuksilla olisi toteutuessaan huomattavia vaikutuksia radiotaajuuksien hallintaan ja käyttöön. Euroopan talouskasvusta neljännes on tieto- ja viestintätekniikan ansiota. Alan vuotuinen liikevaihto on 649 miljardia euroa, josta yksin televiestinnän osuus on liki puolet. Uudistuksen tavoitteena onkin säilyttää EU edelläkävijänä televiestinnässä. Viestintäinfrastruktuuriin kohdistuvien investointien odotetaan lisääntyvän, kun digiaikaan siirtymisen myötä vapautuneita radiotaajuuksia avataan langattomille laajakaistapalveluille. Komission ehdotusten mukaan taajuuksien hallinnassa tulisi luopua erillisistä toimiluvista eräin poikkeuksin. Taajuuksien hallinnassa pääsääntönä olisi, ettei niiden käyttöoikeuksia saisi kytkeä tiettyyn teknologiaan tai tietyn palvelun tarjoamiseen. Jälleenmyynti tulisi sallia tietyillä nimetyillä taajuuskaistoilla. Analogisilta TV-kanavilta vapautuvia taajuuksia koordinoitaisiin EU-tasolta mm. kiinteiden ja mobiilien laajakaistapalveluiden tarjontaan. Komissiolle annettaisiin oikeus koordinoida ja harmonisoida taajuuksien käyttöoikeuksia, valintamenettelyjä ja yritysten valintaa yleiseurooppalaisten taajuuskaistojen osalta. Komissiota avustaisi perustettava Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen. Viranomainen korvaisi nykyisen neuvoa-antavan ryhmän ERG:n (European Regulators Group), joka on toiminut kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöverkkona. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on antanut radiotaajuuksien kaupallistamista koskevan väliraporttinsa 27.11.2007. Työryhmä kannattaa taajuuksien käytön tehostamista, mutta pitää tärkeänä varmistaa häiriötön jatkuvuus taajuuksien olemassa oleville käyttötarkoituksille Suomessa. Lisätietoja antaa Kirsi Salo, p. 09 – 2287 7229. http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/index_en.htm |